“Miksi aina alas” syntyi tunteesta, jossa elämä tuntuu potkivan päähän kerta toisensa jälkeen. Siitä hetkestä, kun ihminen yrittää nousta, mutta huomaa taas valuvansa alemmas. Kappale kysyy sen hiljaisen mutta raskaan kysymyksen: miksi alamäkiä tuntuu olevan enemmän kuin ylämäkiä?
Tämä kappale kertoo ihmisestä, joka on väsynyt taistelemaan. Hän katsoo muita ja näkee heidän jatkavan eteenpäin, rakentavan elämäänsä ja selviävän — samalla kun oma polku tuntuu rikkinäiseltä ja liian jyrkältä. Ulospäin hän ehkä näyttää pärjäävältä, mutta sisällä on kysymyksiä, joihin ei löydy vastausta.
Kappaleen ytimessä ei ole täydellinen toivo, vaan rehellinen selviytyminen. Se hetki, kun ei vielä tiedä miksi jaksaa, mutta huomaa silti hengittävänsä. Kun vahvuus ei tarkoita sitä, ettei satu — vaan sitä, että ottaa yhden askeleen, vaikka kaikki tuntuu raskaalta.
“Miksi aina alas” on laulu niille, jotka ovat joskus miettineet, miksi juuri heidän tiensä tuntuu niin vaikealta. Niille, jotka ovat väsyneitä esittämään vahvaa. Ja niille, jotka tarvitsevat muistutuksen: vaikka tie tuntuu vievän alas, se ei tarkoita, että tarina olisi ohi.
Joskus vastaus ei tule heti.
Joskus riittää, että jää vielä tähän päivään.
Yksi hengitys. Yksi askel. Yksi pieni hetki ylöspäin.